Hei kaikki. Nimeni on Oonariina ja olen koukussa kirpputoreihin. Muistan kun mummi vei mut ensimmäistä kertaa kirpputorille Kuopiossa vuosia sitten ja siitä se sitten lähti. Mä rakastan kirpputorien ilmapiiriä, tavaroiden paljoutta ja sitä ettei koskaan tiedä mitä ihanaa ja mahtavaa hyllyistä ja rekeistä löytyy. Senpä takia voisin kierrellä kirpputoreja vaikka joka päivä.
Lempparipaikat
Helsingissä lempparipaikoiksi on osoittautunut Kaivopuiston kulmilla sijaitseva itsepalvelukirppis
Kaivarin kanuuna, missä myydään aika paljon myös arvokasta merkkitavaraa. Viikonloppuisin onkin kiva käydä
Helsingin jäähallilla ja joskus
Vanhalla Ylioppilastalolla. Harmittaa kun Vallilan kirpputori Valtteri häädettiin pois eikä tilalle tullut mitään :( Kesän ehdottomasti parhain kirpputori on
Hietalahden torilla. Sitä ei voita mikään! Porvoossa parhaimmat kirpparit on Tarmolan
Löytöpiste ja vanhan kaupungin
Kellarikirppis.
Mä olen jo pitkään ostanut suurimman osan vaatteista ja asusteista kirppareilta ja sitä mukaan käyn myös myymässä täyttynyttä vaatekaappiani.. Olen muun muassa vienyt tavaroitani myyntiin Porvoon Löytöpisteeseen, Kaivarin Kanuunaan ja käynyt myymässä Hietsun torilla ja edesmenneellä Valtterilla. Vielä täytyisi kokeilla Helsingin jäähallin myyntimahdollisuuksia.
Millaisia kirpputoreja?
Kirpputoreja on kahdenlaisia; itsepalvelukirpputoreja ja kirpputoreja missä myyjät seisovat pöydän takana ja tavaran hinnasta voi järkevään sävyyn tinkiä. Toisaalta on kiva kierrellä rauhassa miettimättä tinkimistä, mutta tykkään myös kun hinnasta voi keskustella myyjän kanssa. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Lähiaikoina olen myös aloittanut Facebook-kirpputorien seuraamisen. Siellä tavara täytyy maksaa tilille jonka jälkeen myyjä postittaa, tai sitten sopii tapaamisen tavaran noudosta. Hieman erilainen ja uusi kirpparimuoto ainakin minulle. Pari iPhone-kuorta, treenikassin ja lompakon olen sitä kautta hommannut ja hyvin on toiminut!
Stereotypia kirpputoreista
Monille kirpputori sana tarkoittaa kirjaimellisesti vaatteita joissa kirput juoksevat sikin sokin ja pari reikää ja hikilänttiä löytyy sieltä täältä. Tottakai niitäkin pahuksia on myynnissä kaikkialla, mutta suurimmaksi osaksi kirpputorikulttuuri on onneksi nykypäivänä hyväkuntoisten vaatteiden ja tavaroiden kierrättämistä ihmiseltä toiselle. Jotkut käsittävät kirpputorin idean väärin laittamalla "käytin tätä vain kerran eli tää on ihanku uus"- vaatteille hullun korkeita hintoja, mutta antaa ihmisten myydä tavallaan. Joskus olen valmis maksamaan huokeammankin hinnan jos vaate tai tavara on oikeasti arvokas ja hyvässä kunnossa ja tarvitsen sitä. Tai sitten vain haluan sen.
Olen myös iloinen että moni kaveri ja läheinen on innostunut kirppareista kuultuaan miten kivoja juttuja usein löydän. Kirppareilla käyminen ei tarkoita että käy kerran kuukaudessa, vaan että käy mahdollisimman usein kiertelemässä ja penkomassa hyllyjä. Monesti olen lähtenyt ovesta ulos laukku tyhjänä, ja se on ihan normaalia. Moni vaan pettyy kun ei löydä mitään ja luovuttaa heti ensimmäisen kerran jälkeen. Mielestäni tällainen shoppailumuoto on hyväksyttävää jos joskus tulee hankittua heräteostoksia. Myönnän kyllä että aina ei tarvitsisi ostaa kaikkea halpaa jos ei oikeasti tarvitse. Mutta se on vaan niin kivaa kun löytää uusia vaatteita ja tavaroita ja vielä
halvalla.
Ajatuksena olisi aloittaa kirpparipostausten kirjoittaminen tasaisin väliajoin, tai ainakin silloin kun löydän jotain kivaa. Mitäs mieltä olisitte sellaisesta kuin
Kirpparipoliisin seikkailut?
Oonariina
