Oonariina the tyylilyyli

En pidä itseäni kovinkaan tyylikkäänä mimminä. En ole luultavasti vieläkään löytäny mun omaa tyyliä. Ehkä joskus aikanaan. Seuraan muotiblogeja mutta en etsi niistä inspiraatiota. Inspiraatiota saan jos näen kaupassa kivannäköisen vaatekappaleen. Harvemmin mietin onko tämä nyt muodissa vai ei, hankin sen jos tykkään siitä (ja jos se on halpa tai alennuksessa).

MEKOT JA KORKKARIT 

Olen pienestä pitäen tottunut pukeutumaan mahdollisimman mukavasti. Jalkapalloharrastuksen aikaan mun vaatekaapissa oli lökäreitä, huppareita, treenipaitoja ja lenkkareita. Siitä jäi tietynlainen mukavuudenhalu vapaa-ajan pukeutumiseenkin. En oo koskaan ollut mikään tyttömäinen tyttö, vaan enemmänkin converse-farkku-huppari-tyttö. Sillä linjalla mennään vieläkin. Tottakai kun on kyseessä juhlat tai bileet, mekko päälle ja korkkarit jalkaan! Mutta ei ikinä vapaa-ajalla.

Ulkomailla mekkoja tulee käytettyä paljon, mutta esimerkiksi täällä Losissa olen kerran käyttänyt mekkoa. Ja toin niitä varmaan 10 mukanani. Olen tullut pikkuhiljaa siihen tulokseen että, ehkä ne ei vaan oo mun juttu. Onneksi iskän matkalaukussa oli tilaa joten mekot ovat toivottavasti rantautuneet Suomeen odottamaan parempia aikoja. Kiitti isi!

Mun lempparimekko joka sopii kaikkeen. Juhlaan ja arkeen. Lempparikorkkarit on ehdottomasti kiilakorot, emmä piikkikoroilla edes uskaltaisi lähteä ihmisten ilmoille.

CONVERSET

Voisin kesät talvet kulkea Converseissa ja mulla on niitä varmaan viidet parit. Joskus ostan samanväriset kaappiin odottamaan jos jostain löydän halvalla. Muistan edelleenkin mun ensimmäiset Converset jotka löysin varmaan yli 5 vuotta sitten kirpparilta kahdella eurolla. Ne oli suht käyttämättömät ja mä taisin kuluttaa ne niin puhki, että pohja lähti irti ja kankaaseen tuli pari isoa reikää. Siitä meidän yhteinen taival alkoi.

Conssit talvella

Conssit kesällä

FARKUT ja LEGGINGSIT

Farkut on aina ollu mun juttu. Niitä on vaan maailman inhottavinta sovitella saatika oikeasti löytää hyvät ja istuvat, jotka ei purista eikä oo liian pitkät. Pari vuotta sitten löysin myös leggingsien ihanuuden. Okei, moni (varsinkin miehet) mieltää ne kalsareiksi, mutta mun mielestä ne on tosi kivat tunikan tai pitkän neuleen kanssa. Huono puoli niissä on, ettei huomaakaan kun lihoo tai muuten vaan levenee. Koska ne leggingsit levenee sun kanssa. Farkut ei. Suomen ilmastossa leggingsit on mahtavat, koska voi tosiaan käyttää muitakin vaatekappaleita kuin farkkuja.

Parhaat talvikengät ikinä. Biancosta pari vuotta sitten. Takki ja farkut kirpparilta.

Ballerinat, farkut ja pusero kirpparilta. Laukku Bershka.

ALENNUSMYYNNIT

Mä en oo kovinkaan merkkitietoinen ihminen. Lempparivaatteet yleensä löytyykin halvoista ketjuliikkeistä (tai sitten kirpparilta) ja hyvin usein alennusmyynneistä. Oon oikea tarjoushaukka. Hyvän maun rajoissa kuitenkin. Välillä palkitsen mun kirppari-ale-haahuilun ostamalla Guessin laukun, joka ei sovi mun tyyliin. Huoh. "Mutta se on silti ihana. Ja se oli alennuksessa."

KIRPPUTORIT 

Kirpputorien avulla oon päässyt kokeilemaan kaikenlaisia tyylejä, ostamaan vaatekappaleita joita en ikinä ostaisi kaupasta. Mua ei haittaa yhtään jos ostan viidellä eurolla korkkarit joita käytän kerran jonka jälkeen ne jää kaappiin pölyttymään. Vien ne seuraavalla kerralla itse kirpparille myyntiin. Kyllä harmittaisi jos ostaisin kalliit Vagabondin korkkarit jotka jäisi sitten käyttämättä. Tottakai kirpputoreilla haahuilu tarkoittaa sitä, että ei saa olla "tänään mun on pakko löytää ne farkut!!!" - asennetta. Koska sä et ikinä löydä niitä. Ne löytää joskus kun tarpeeksi koluaa ja käy eri kirppareilla tarpeeksi usein. Sattuman kauppaa siis. Se siitä tekeekin mielenkiintoisen harrastuksen.

Harmittaa kun täällä Losissa samanlaista kirpparikulttuuria ei ole (tai sitten en ole vain löytänyt hyviä paikkoja) vaan enemmän UFF- tyylisiä Second Hand- kauppoja. Niistäkin olen joitain hyviä löytöjä tehnyt.

Huivi, mekko ja takki kirpparilta. Kengät Dinskosta alennuksesta.

LOS ANGELES- TYYLI

Losissa oon mennyt eniten ehkä tämmösellä linjalla:

Läpökkäät tai ballerinat, farkkushortsit, t-paita, joskus "viileämpinä" aamuina neule. Siinäpä se. Toimistolle sitten mukaan huppari ja pitkät housut, koska siellä vasta pakkanen onkin. Farkkuja olen täällä käyttänyt ehkä 5 kertaa. Ei vaan pysty tässä kuumuudessa! Toisaalta olen jo tottunut tähän ilmastoon, joten hiki ei virtaa enää samalla tavalla kuin alkuaikoina. Huh, onneksi.

Siinä pientä postausta mun "tyylistä" ja lempivaatteista. 

Tyylikästä alkavaa viikkoa kaikille! 

Fashionista Oonariina

Hello there it's almost weekend!

Menipä viikko taas hujauksessa. Töissä riittää kiirettä ja ilokseni kuulin että uusi harjoittelija aloittaa näillä näkymin 14.10, eli ihan kohta jo! Onko kohta jo lokakuu? 

Oon tosi innoissani monestakin eri syystä. Saan kouluttaa hänet hommiin (eli laitan soittamaan kaikki puhelut hahaaa), saan seuraa tänne yksiöön ja muutenkin kiva kun voi näyttää toiselle uusia paikkoja ja olla niin sanotusti oppaana. Tarzanasta on kuitenkin tässä ajassa jo tullut sen verran tuttu paikka. Los Angeles kokonaisuudessaan on kylläkin vielä harmittavasti hämärän peitossa. Hmm.

Eilen ystäväni Jennifer yllätti ja vei mut aivan sairaan hyvään sushi-ravintolaan syömään! Rakastan sushia mutta nämä sushit oli ihan eri luokkaa kuin missään olen ikinä syönyt. 

Keittiö oli avoin ja ravintolan keskellä joten asiakkaat pystyivät seuraamaan kokkien tekemisiä. Inkiväärit, soijat ja wasabit seilas keittiön ympärillä liukuhihnalla.. Fancy...

Tilattiin neljä KYMMENEN palan lajitelmaa + jätskit sekä limut ja veroineen sekä tippeineen hinnaksi tuli 55 dollaria. Eli n. 40 euroa. Ei paha ollenkaan. Nyt on maha niin täynnä että uni varmasti tulee.

Jee, uusi harjoittelija tulee!

Okei, stay cool Oonariina. Autoja menee ohi ettei näytä siltä et ottaisit itestäsi kuvia.

Mun lempparipaita!!! American Eagle. 

Tämä lehti tulee joka keskiviikko ja siinä ilmoitetaan viikonlopun pihakirpparit ja muut tapahtumat. 

Matkamuistoja<3

Latasin uuden iOS7:n mun iPhoneen, apua miten outo! Tykkään kyllä. 

Tämän viikonlopun meinaan pyhittää itselleni ja omille ajatuksilleni. Asteita on syksyn kunniaksi luvattu +34 joten ehkä uima-altaalla loikoilu olisi ihan ok? Voisin myös aloittaa lukemaan kirjoja jotka ovat tällä hetkellä pölyttymässä sivupöydällä. 

Mahtavaa viikonloppua kaikille ! <3

Oonariina masu täynnä

One-zero-one-zero-one

Kävin ensimmäistä kertaa Universal Studioilla!

Itse huvipuistoon asti en kyllä valitettavasti päässyt... Ehkä mä ehdin vielä. 

Käytiin kolleegoiden kanssa hakemassa tulevalle ryhmälle huvipuistoliput ja samalla käytiin pikaisesti tutustumassa Hard Rock Cafe- ravintolaan kun meillä on sinne samaiselle ryhmälle pöytävaraus parin viikon päähän. Oli jännä kätellä ravintolapäällikköä ja esitellä itsensä työntekijänä! :D 

En viitsinyt työaikana mennä huvipuistoilemaan (enkä olisi ehtinyt muutenkaan jonotella), mutta voin melkein sanoa että olen käynyt siellä, vai mitä? 

Universal Studioilla on iso kauppakatu, jossa on kauppoja, ravintoloita, esiintymislava, kahviloita, kaikkea... Sinne pääsee myös ilmaiseksi, joten jos itse huvipuisto ei kiinnosta niin pääsee edes sinne fiilistelemään ja shoppailemaan :) 

Sain myös itsestäni turistikuvan! 

yli 10 000, HUIPPUA!

Eilen oli viileä päivä joten farkut jalkaan ja menoks! 

Ripset taas hienona @skinsensations

Mahtavaa loppuviikkoa kaikille täältä Losista!

ps. hyvää synttäriä rakas Miksu 25 v <3

Oonariina

Taping of "Ridiculousness"

Yksi kaunis päivä saatiin koulukaverini Nooran kanssa idea katsoa netistä olisiko missään viikonloppuisin jonkun tv-ohjelman kuvauksia. Viikolla on vähän huono mennä töiden takia, koska ne on aamulla ja siellä menee koko päivä ja oon "käyttänyt" jo kaikki mun vapaapäivät, heh.

 Luovuttiin jo heti kättelyssä haaveesta päästä Ellen Show'hun tai Conaniin tai mihinkään huippusuosittuun sarjaan koska jonot kyseisiin kuvauksiin on pidemmät kuin Kiinan muuri, joten katsottiin MTV:n sarjatarjontaa. Noora hihkaisi heti että "Ridiculousness"- ohjelman kuvauksia olisi varmaan siisti päästä katsomaan, koska on joskus nähnyt pari jaksoa telkkarissa.

Laitettiin siis  hakemusta kehiin tietämättä yhtään miten helppo kuvauksiin on päästä. En ollut ikinä kuullut kyseisestä ohjelmasta, ehkä koska en ole koskaan katsonut MTV:tä Suomessa, mutta olin innoissani ihan sama mikä ohjelma kyseessä! Netissä piti täyttää lomake ja sitten jäätiin odottelemaan ilmoitusta lippujen saatavuudesta... Jännää...

Ja odottelun jälkeen saatiin liput viime lauantaille, jee! Mulla ei valitettavasti ole yhtään kuvaa sieltä, koska kännykät ja muut tavarat piti jättää autoon turvallisuussyiden takia. Kuvaukset oli Hollywoodissa, jonotettiin melkein tunti, täytettiin salassapitovelvollisuuslomake (kiva sana ja kiva ku kerron tästä täällä blogissa),mentiin turvatarkastuksen läpi ja odoteltiin kuvausten alkamista. Oon ollut Suomessa Bumtsi Bumin (hahah) ja Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelmien kuvauksissa mutta tämä oli jotenkin makeempi kokemus! Ehkä siksi koska olen Losissa ja että se on MTV:n ohjelma.

Ohjelman idea on katsoa hauskoja videoita Youtubesta, kommentoida niitä ja nauraa vatsa kippurassa. Juontana on entinen skeittistara Rob Dyrdek ja vakityyppeinä räppärit Steelo ja Chanel West Coast. Joka jaksossa on vierailija enkä voi valitettavasti paljastaa kuka se tällä kertaa oli ;) Harmikseni voin paljastaa että se ei ollut David Beckham.. Eikä Adam Levine. Harmi :(
Vaikka pitikin taputtaa kokoajan ja ottaa kohtauksia uusiksi, se oli tosi siisti kokemus.
Nyt voin sanoa että olen ollut Losissa tv-ohjelman kuvauksissa!

Hyvää keskiviikkoa kaikille! <3

O-R

Weekend fun

Noniin, pitkästä aikaa pääsen koneen äärelle! Outoa olla näinkin monta päivää postaamatta :D Pahoittelen!

Vietin viikonlopun koulukaverini Nooran kanssa yökyläilyn, kruisailun, bilettämisen ja patikoinnin merkeissä. Noora on vuokrannut auton joten liikkuminenkin on hitusen helpompaa.

Kävin ensimmäistä kertaa tosi lähellä Hollywood-kylttiä ja kiivettiin sinne yli 45 minuuttia ylämäkeen... Huhhuh vähän hiki meinasi tulla, mutta oli aivan UPEAT maisemat joten kannatti ehdottomasti kiivetä.  Kaikkein lähimmäksi kylttiä pääsee kun kiipeää ihan kukkulan laelle kirjaimien taakse. Siellä oli kunnon aidat ja valvontakamerat ettei kukaan saa ideaa lähteä vaikka varastamaan kirjainta. Siinä olisikin kannettavaa. 

Päiväkin sattui olemaan ihanan aurinkoinen eikä liian kuuma. Syksy se tännekin on tulossa... 

Käytiin aikaisemmin päivällä ostamassa vähän evästä ja pidettiin picnic kyltin juurella. Ei hullumpi paikka. 

Hikinen mutta onnellinen patikoija

Whooo varjoooo

Harjoittelijat....

Lauantai-illalla tavattiin Nooran kaveri ja lähdettiin blondiporukalla bilettämään. Hirveästi ei ole tullut käytyä Losin yöelämässä joten oli pitkästä aikaa kiva lähteä! Matkattiin taksilla Hollywood Boulevardille ja ajateltiin kokeilla W nimisen hotellin Drei's klubia, jossa on uima-allas ja näköala Los Angelesin ylle hotellin 12:sta kerroksesta. Sinne on kuulemma kauheat jonot, tosi kallis sisäänpääsymaksu ja liian kalliit drinkit. Eihän se meitä estänyt. Päästiin ilmaiseksi suoraan sisään ilman jonotusta. Drinkit oli kylläkin 15 dollaria, mutta se oli ehdottomasti sen arvoista. Vessoissakin oli oma työntekijä antamassa käsipyyhkeitä ja ovet olivat valkoista nahkaa. Ei paha. 

Hello there

Mun lempparibilemekko Forever 21 ja voi hitsi kattokaa miten nopeasti hiukset kasvaa..

Toivottavasti kaikilla oli kiva viikonloppu ja jo yli 10 000 kävijää mun blogissa?? MITEN? Huh. Nice. Iso kiitos kaikille jotka jaksavat lukea mun blogia! Teidän takia tätä onkin niin kiva kirjoittaa.

Pusuja!

O-R

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Oho. Menipä aika nopeasti. Melkein kolme viikkoa sitten sain vanhempani vierailulle tänne kuumaan Tarzanaan ja vietimme ikimuistoisen pariviikkoisen Losissa, Grand Canyonilla, San Franciscossa ja ajellen pitkin Pacific Coastia. Näimme ja koimme niin paljon niin lyhyessä ajassa että joutuu hetkeksi pysähtymään paikoilleen ja oikeasti miettimään mitä kaikkea lähiviikkoina on tapahtunut. Onneksi tuli räpsittyä miljoona ja kaksi valokuvaa joten tietokone on ainakin täynnä muistoja jos jotain pääsee unohtumaan.

Nyt äiskä ja iskä on ollu jo pari päivää New York Cityn sykkeessä ja toivotankin heille upeaa loppulomaa. Mulla oli huippukivaa mutta oli ihanaa päästä omaan sänkyyn nukkumaan... :)

Huomenna koulukaverini tulee yökyläilemään viikonlopuksi ja katsotaan mitä kaikkea keksimme! Ohjelmassa on ainakin syömistä, rannalla makoilemista ja ehkä täytyy kävästä kaupoissa. Ihan vähäsen vaan..

ps. tajusin myös että alle kahden kuukauden päästä jätän Losin auringon taakseni ja palaan lumisen Pennsylvanian kautta vielä lumisempaan Suomeen. APUA.

Mahtavaa viikonloppua kaikille <3

Ehkä viikon mielenkiintoisin kuva kahvikupista

Lähdössä töihin tukka märkänä!

Työpaikan edessä oleva kokovartalopeili oikein huutaa mun nimeä: OONARIINA, ota peilikuva!!!!!!

Tuntematon nähtävyys

En ole ikinä ennen kuullut nähtävyydestä nimeltä Hearst Castle kunnes kolleegani töissä suosittelivat lämpimästi linnassa käymistä jos kerran siellä päin Kaliforniaa seikkailee. Kuulemma yksi Amerikan kauneimmista maatiloista josta on mahtavat maisemat merelle. Varasin meille opastetun kierroksen aamuvarhain (okei no klo. 9.00) eikä mulla ollut harmaintakaan aavistusta minkälainen tämä paikka on, joten ostin niin sanotusti sian säkissä.

Hearst Castlen, toiselta nimeltään Lumotun kukkulan, rakentaminen aloitettiin vuonna 1919 kuuluisan lehtimogulin William Hearstin toimesta. 56-vuotias herra Hearst oli kyllästynyt telttailemaan sukunsa perintötilalla joten palkkasi arkkitehdin rakentamaan hänelle ja vierailleen mökin. Joo mökkihän siitä tosiaan tulikin koska tätä linnaketta/palatsia rakennettiin 28 vuotta eikä se vieläkään ole valmistunut. Huoneita päälinnassa on 165 ja alueella on myös kaksi allasta ja tenniskenttä. Muun muassa Winston Churchill ja Charlie Chaplin ovat vierailleet kyseisellä kukkulalla. Historian havinaa siis! 

Ulkoilutin myös uusia raitahousujani ensimmäistä kertaa enkä saanut outoja katseita! Ainakin mun jalat näyttää pidemmiltä näissä upeissa mallikuvissa, vai mitä? ;) Heh.  

(tiedot linnasta kuuntelin tarkkaan oppaalta)

Oinoset San Simeonissa

Pieni ja söpö kaupunki.

Ihana auringonlasku.

Hyvää pizzaa.

Söpöjä merinorsuja.

Kunnolla emme ehtineet tutustua idylliseen San Simeonin kaupunkiin, mutta sen verran kuitenkin että syötiin superhyvää pizzaa ja nähtiin upea auringonlasku. Seurasin aurinkoa siihen asti kunnes sitä ei enää näkynyt. Aika makee fiilis. 

Virkistävää nähdä välillä muitakin paikkoja kuin suurkaupunkeja tai suosituimpia turistinähtävyyksiä.

San Simeon on myös tunnettu merinorsujen bongauspaikasta. Söpöt pallerot makoilivat ihan rannassa ja varmaan kymmenen metrin päässä pällistelevästä ihmisjoukosta. Olisi ihanaa vaan maata rannalla, kääntää kylkeä ja nukkua. 

Seuraavaksi postausta Hearst-kartanosta, joka oli sekin todella upea kokemus. 

See you later dear readers.

O-R