10 kulttuurieroa

Nyt kun olen melkein kaksi viikkoa hengaillut täällä Suomessa, on aika alkaa analysoimaan mun mahtavaa seikkailua Losissa. Monelta on tullut postausehdotus jenkkien ja Suomen kulttuurieroista. Mä tein seikkailuni alussa lyhyehkön postauksen Losin, tarkalleen ottaen Tarzanan, oudoista tavoista ja erilaisesta kulttuurista joten nyt voisin kunnolla listata yleisesti kulttuurieroja joita olen jenkeissä asuessani huomannut. Lyhyestä elämästäni olen jenkeissä asunut noin puolitoista vuotta. Tarkalleen ottaen 10 kuukautta Pennsylvaniassa ja 6 kuukautta Losissa. Alle listaan YLEISESTI kulttuurieroja Suomen ja jenkkien välillä, joten kaikki kohdat eivät varmasti päde kaikissa jenkkien osavaltioissa. Otattehan nämä huumorilla! ;)

• Ihmiset. Ihmiset ovat yleisesti jenkeissä avoimempia ja sosiaalisempia. Tottakai Suomestakin löytyy näitä poikkeuksia (joku sanoo että minä!?) mutta jos aikoo jenkeihin sopeutua, on pakko avata suunsa kassajonossa kuin myös aamulenkillä. Jos pitää verrata, vertaan savolaisia jenkkeihin. Itsekin täynnä savolaista verta. 

• Verot. Kaikkiin hintoihin lisätään tämä ihana vero, joka riippuu osavaltiosta. Se heiluu siinä 8-10% välillä, joten totta puhuen mulla ei ollut koskaan hajuakaan mikä on ostosten lopullinen hinta. Joskus se häiritsi jos halusi tarkalleen laskea vaikka pennoset tai miettiä mitä rahallaan saa, mutta en koskaan jaksanut tapella laskimen kanssa tai edes kysyä mikä veroprosentti siellä mahtaa olla. Suomessa jos hintalapussa lukee 19,90 jumantsukka se hinta kassalla on 19,90!!!!!!

• Tipit. Sain vasta vähän aikaa sitten kuulla, että tarjoilijat ja ravintolatyöntekijät saavat suurimman osan palkastaan asiakkaiden antamista tipeistä. Peruspalkka on siis todella minimaalinen ja tipit korottavat palkkaa. Tippiä jätetään yleensä 15-20 % loppuhinnasta ja se ei ole siis vapaaehtoinen vaan melkeinpä pakollinen. Tietenkään ketään ei pakoteta, mutta se vähän niinku kuuluu asiaan. Enää ei tarvitse jättää käteistä, vaan tipin pystyy myös jättämään korttimaksun yhteydessä. Hyvä muistisääntö on jättää tippiä vero kerrottuna kahdella. Joissain kuiteissa lukee jo etukäteen tippimäärä. Helpoksi on ainakin asia tehty eikä voi pistää sen piikkiin ettei ole käteistä. Tippiä ei tarvitse jättää pikaruokaravintoloissa. Suomessahan tippiä annetaan jos palvelu on oikeasti ollut supermahtavaa jossain supermahtavan upeassa ravintolassa. 

• Asiakaspalvelu. Palaten ensimmäiseen kohtaan, ihmiset ovat avoimempia. Myös asiakaspalvelutilanteissa. Muistan varsinkin kun viisi vuotta sitten vaihtarivuonna astuin ensimmäistä kertaa vaatekauppaan ja meinasin saada ahdistuskohtauksen. "Hi, welcome to (kauppa) ! How are you? My name is *****, if you have any questions please do not hesitate to ask me!" Ja voi elämän kevät kun vahingossa sanoin olevani Suomesta niin siitähän se ilo vasta alkoikin. Eli älä koskaan sano että olet ulkomailta. Ellet ole sitten valmis puhumaan niitä näitä ties kuinka kauan. Suomessa on ihana kun pärjää vain "Moi" ja "Kiitos."- sanoilla kaupoissa. Joskus harvemmin joku myyjä tulee kysymään tarvitsenko apua. En tarvitse, tietenkään. Katselen vain.

• Kahvilakulttuuri. Starbucks. Tim Horton's. Coffee Bean & Tea Leaf. Lista jatkuu loputtomiin. Jos näet jokatoisella ihmisellä kahvikupposta kädessä kun kävelet kaduilla, olet jenkeissä. Jenkeissä on kuin kirjoittamaton laki, että ilman kahvikupposta ei saa kävellä julkisilla paikoilla. Uskotavammaksi tilanteen tekee jos sinulla on laukku kädessä ja puhelin toisessa. Ja tietenkin se kahvikuppi josta hörppäilet kun juokset metroon. Suomessa on olemassa kahvilat. Kahviloissa on pöydät joiden ympärillä ihmiset istuvat ja juovat. Tai sitten se kahvi juodaan kotona. Tai säästetään rahaa ja otetaan omassa termosmukissa mukaan.

• Drive-in. Autokaista. Tästä voisin tehdä vaikka oman postauksen. Jenkeissä on mahdollista saada melkein kaikki palvelut nostamatta ahteriaan autonpenkistä. Kuinka helppoa? Ei pelkästään McDonald's, vaan monet muut ravintolat, myös kahvilat, pankit, alkoholit ja lääkkeet. Ainiin ja bensaakaan ei tarvitse itse tankata. Milloinkohan Suomeen tulee tällainen kulttuuri?

• Koulutus. Kun lapsi on ala-asteikäinen, on tärkeää että perhe asuu tietyn koulupiirin alueella. Kouluun ei esimerkiksi oteta alueen ulkopuolella asuvia lapsia. Jotkut perheet muuttavat alueelta toiselle sen mukaan, mikä koulu on lapsille paras. Kun siirrytään yliopistoikäisiksi, asiat vaikeutuvat. Koulu voi maksaa 20 000- 50 000 dollaria lukuvuodessa ja koulut kestävät sen 3-5 vuotta. Miettikää jos perheessä on vaikka neljä lasta ja jokainen käy neljä vuotta yliopistoa. Joko olet todella säästeliäs tai sitten vaan rikas. Sen vaan voin sanoa, että ollaan iloisia että asutaan Suomessa. Ps. jenkkien lukioissa ruoka maksaa. Paitsi mä sain sen ilmaiseksi koska oon suomalainen ja osasin räpsyttää pitkiä ripsiäni. Heh. 

• Palkkataso. Verrattuna Suomeen, jenkeissä on tosi halpaa shoppailla ja syödä ulkona, mutta palkkatasokin on sen mukainen. Heille se on ihan yhtä kallista kuin meille täällä Suomessa. Peruspalkka jenkeissä on 7,2 dollaria, joka on noin 5,25 euroa. 

• Vanhanaikaiset tavat. Faxit, shekit. Syy, minkä takia jenkeissä edelleenkin käytetään shekkejä, on pankkien yksityinen toiminta. Kuka tahansa voi perustaa pankin, ja niin on tapahtunutkin. Se vaikeuttaa pankkien yhteistyötä ja siten verkkopankkitoiminta ei ole mahdollista. Jokaisella on laukussa shekkivihko, jossa on shekit ja "budjettilaskenta" erikseen. Eli kun kirjoittaa shekin/käyttää korttia, kirjoitetaan summa ylös vihkoon jonka avulla seurataan tiliä. Suomessa niitä käytettiin 70-luvulla. 

• Maantieto. Yleistän nyt hyvin paljon, mutta olen törmännyt niin valitettavan moneen amerikkalaiseen, joilla ei ole tietoa Euroopan sijainnista, joten mielestäni voin listata tämänkin seikan. Eurooppa on kuulemma maa, Eurooppa sijaitsee lähellä Saksaa, Suomi sijaitsee lähellä Arubaa ja Suomessa puhutaan ruotsia. Suomessa sentään ollaan ylioppilaita. Heh. 

Toivottavasti tämä oli hyödyllinen (ja luitte tätä hymyillen) "tietopaketti" ja teen varmasti lisää tällaisia kunhan tulee lisää asioita mieleen! Nyt valmistaudun lähtemään pikkujouluihin, jotka ovat siis oikeasti pienet, vain kolmen ihmisen pikkujuhlat. Mahtavaa viikonloppua kaikille ja kohtahan se joulu kolkutteleekin jo!